Seikkailuja ja momoja.

Tälläsiä kasoja tulee kadulla vastaan vähän väliä.

Hellou ja namaste arvoisat lukijat kotosuomessa tai muualla maailmassa. Viikko on tullu täyten ja huomenna pitäis kolmen päivän vapaiden jälkeen suunnatta takasin harjoitteluun. Ollaan nyt parina päivänä seikkailtu ympäriinsä täällä Katmandussa ja Patanissa eli Lalitpurissa jossa siis on meidän kotipaikka ja harkkapaikka. Katmandu ja Lalitpur on siis ihan täysin yhtä isoa kaupunkia mutta välissä menee joki joka niitä virallisesti rajaa. Patan ja Lalitpur taas on eri nimityksiä samalle kaupungille. Katmandun keskustaan tästä on muutama kilometri, joku puolentoista tunnin kävelymatka. Ollaan löydetty paljon kapeita katuja, kojuja joista saa mitä vaan halvalla varsinkin jos osaa tinkiä, futsalkenttää, erilaisia ravintoloita, paljon epävirallisia kaatopaikkoja ja ilmansaasteita. Täällä liikkuminen on ihan mukavaa, muuten, mutta ilma on aika hengityskelvotonta. En enää yhtään ihmettele miks Aasialaiset tykkää pitää hengityssuojaimia! Itekki ostettiin sellaset heti tokana päivänä, mut ollaan opittu et tuubihuivi naamalla toimii yhtä hyvin. (Kiitti Diak niistä!)

Tänään käveltiin tota Ring roadia, eli katmandun kehätietä. (näkyy esim. google mapsilla oikein kivasti, tekee ympyrän koko laakson ympäri) ja ilma oli sitä luokkaa että piti pitää arskat silmillä ettei mee pölyä silmiin ja huivi naamalla että voi hengittää. Onneks ilmanlaatu paranee paljon kuhan siirtyy isoimman liikenteen seasta pois. Ei se kyllä hyvä oo missään, mut siihen on jo tottunu. Nähtävää täällä riittää senkun lähtee seikkailemaan ainakin vielä. Tosi laidasta laitaan kaikkee löytyy ja elintasoerot on aika valtavat. Tänään käveltiin tota isoo tietä, jonka jälkeen käännyttiin sivukaduille missä oli sellaset valtavat kojumarkkinat mistä sai vaatteita ja kenkiä ja kaikenlaista krääsää. Ero tursistialuueeseen Thameliin oli sika iso siinä et oli paljon halvempaa ja tyhjempää ja ei mitään turistihörhelöö. Mielenkiintosia paikkoja molemmat!

Ring Roadia. Menee tossa vasemmalla alhaalla siis. Ilmansaasteet leijuu ilmassa ihanasti.

Tänään tehtiin emännän Sailon johdolla paikallista safkaa eli momoja. Momot on sellasia taikinanyyttejä jossa on sisällä jotain kanaa, sipulia, perunamuusia, kasviksia tai oikeestaan mitä vaan! Niiden tekeminen oli aika hauskaa, mutta aika vaikeeta. Sailo oli tehny taikinan ja täytteet meille valmiiks, mutta päästiin tekemään taikinasta sellasia ohuita minipitsapohjia johon sitten laitettiin täytettä ja taitettiin kahtia ja rypytettiin sellaseks puolikuun malliseks nyytiks. Sen jälkeen koko homma höyrytetään ja hyvää (ja halpaa!) ruokaa on valmiina. Opeteltiin tekemään niitä ja luultiin olevamme jo ihan hyviä, mut sit paikalle ilmesty sellanen joku nuori mies joka alko vääntään niin täydellisiä momoja niin nopeesti (ja viel yhellä kädellä) et todettiin, että treenaamista riittää. Mut samalta ne kaikki maistuu vaikkei näyttäis niin kauniilta! Ehkä vois kotosuomessa sitten joskus pitää momoillan!

Siinä niitä nyt on! Edessä dippikastiketta!

Ruoka täällä nyt näin muuten ei oo pahanhintasta. Tossa lähellä on sellanen ravintola josta saa kotiinkuljetuksella jollain reilulla eurolla tosi ison safkan jo. Nälkää ei tarvi nähä.
Mut en nyt ehkä enempää jaarittele, kuvat puhukoon puolestaan, niitä tänään vähän enemmän. Kuvia saa täyskokoseks ku klikkaa oikeella ja valitsee näytä kuva. Kommentoikaa ja kyselkää! Tää on ainakin toistaseks ihan kivaa tää blogiin kirjottelu.

Parina päivänä on nyt satanu ja se tekee kaduista mutavelliä. Koko ajan joutuu hyppimään lätäköiden yli tai muuten käyttään mielikuvitustaan et miten selvii eteenpäin.

Liikennettä on paljon.